Eilen käytiin Mindyn kanssa taas kaupunkikävelyllä, vesisateessa. Jätettiin auto tuomiokirkon eteen ja käveltiin siitä rotuaarille eli kävelykadulle, ja siitä kampaajalla käväisemään. Piti käydä siellä näyttämässä pentua. Mindy oli oikein reipas. Uusia ihmis-tuttavuuksia tuli paljon, mm. setä pyörätuolissa, humalainen mies (josta en ollut niin innoissani, mutta Mindyllä ei ollut ennakkoluuloja, naaman nuoli siltäkin mieheltä), ja kampaamossa tietysti kivoja tätejä sekä asiakkaita viitoissa ja myssyissä. Pimeä rappukäytävä ja hissi ei tuottaneet ongelmia. Ja kun jäätiin kädulle hetkeksi seisoskelemaan, pisti Mindy nukkumaan. Kaupugissa nähtiin pari juoksevaa ja huutavaa pikkulasta, ja niitä Mindy vähän säikähti. Pitää tutustua sellaisiin paremmin, järjestää vaikka tuttuja tenavia juoksemaan ja kiljumaan.

Jäi kirjoittamatta, kun toissapäivän sairaala-reissulla tavattiin pieni tyttö pyörätuolissa. Tyttö sai silittää pennun pehmeää turkkia ja kokeilla miltä tuntuu pieni tassu kämmenellä, ja Mindy tutustua vähän eri tavalla liikkuvaan ihmiseen.

Kotimatkalla autossa Mindy huusi ensin, mutta hiljeni sitten Värtön kohdalla ja oli hiljaa kotiin saakka.