Tänään Mindy osasi - yllätys yllätys - seurata siten niin kuin se osaa. Kokeessa vika oli varmaan omassa liikkumisessa tai sitten käskytin liian reippaasti ja pieni pelästyi sitä. Mutta seisominen oli hukassa tänäänkin ja se piti jälleen kerran kaivella esiin. Aina jompi kumpi dominoi, maahanmeno tai seisominen, ja toinen on unohduksissa. Lisäksi otin tunnarin piilottelua vieraiden kapuloiden kanssa (meni hyvin) ja luoksetuloa sekä suuntia pallopalkalla. Pitää nyt ruveta harkitsemaan tarkemmin tuo palkkaus, kun tuntuu kuumuvan pallosta tosi paljon. Paljon harvemmin ja harkitummin sitä. Muutenkin pyhä päätös on nyt reenata vähemmän kerrallaan, siis ei liian montaa liikettä yhdessä treenissä.  

Äitienpäivän kunniaksi käytiin pitkä lenkki kiekolla - eikä nähty karhuja. Kiva kun siellä oli jo kuivaa ja mukava mennä. Koirat nautti täysillä.

Illalla rentouduin Northern Lights cheerleader-joukkueiden kevätnäytöksessä. Veljen tyttö harrastaa lajia ja olipa kyllä mahtavaa katseltavaa. Voi äiti niitä nostoja ja pyramideja. Upea laji!