Eilen ilma alkoi lämmetä sen verran, että päästiin vähän pidemmälle lenkille. Koirat sai juosta pellolla irrallaan ja niillähän oli niin paljon virtaa, että riehuivat hulluna ja tietysti sitten tapeltiin risuista ja kepeistä. Rilla taisi siinä hässäkässä loukata nielunsa, koska yhtä äkkiä se näytti kakovan ja tuli sitten päätä roikuttaen tosi surkeana minun luo. En nähnyt kunnolla, mitä siinä tapahtui, kun olin sen verran kaukana. Rilla oli tosi vaisu ja kipeän oloinen. Sitten kun ei enää nappulat kelvanneet, eikä kotona edes piimä (Rillan suurin herkku), huolestuin tosissaan. Soitin päivystävälle ell:lle, mutta en tullut siitä hullua hurskaammaksi. Eikä sinne kannattanut lähteä jonottamaan yöhön saakka. Onneksi ystäviltä löytyi hyvät neuvot ja Rimadyliä. Kiitos! Piimä alkoi sitten  vähän ajan päästä mennä ja illalla jo pehmeä ruokakin. Tänään Rillalla on ollut vähän nielemisvaikeuksia, mutta ehkä tästä kuitenkin selvittiin säikähdyksellä? Sillä oli pieni punoittava kohta nielussa siinä asti, minne näen. Voi kun ei olisi mitään isompaa reikää siellä, eikä mitään kepin palasta mahassa!

Nyt loppuu meidän sessuilla kaiken maailman risujen, keppien ja karahkojen kanssa juokseminen ja riehuminen. Niillä lähes aina kiihkoissaan mopo karkaa tassuista ja siinä voi sattua vahinko.